Tiesitkö tätä Radonista?

Radon on hajuton, mauton, väritön, ilmaan helposti haihtuva ja leviävä radioaktiivinen kaasu, joka kulkeutuu hengitysilman mukana keuhkoihin. Asuminen suuressa radonpitoisuudessa lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Radonpitoisuus selviää vain mittaamalla ja paras mittausjakso on talvella. Suomessa noin 300 henkilöä vuosittain saa keuhkosyövän radonista. Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva terveysriski on tupakoimattomia suurempi.

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta sekä ilmastosta. Suomalaisten pientalojen suurimpia radonlähteitä ovat maaperä ja täytesora, joista radon voi päästä virtaamaan asunnon sisäilmaan läpivientien, betonihalkeamien tai tiivistämättömien saumakohtien kautta. Radonia esiintyy pohjavedessä ja kaivovesissä vaihtelevasti läpi Suomen.

Säteilyturvakeskuksen tilastojen mukaan eniten radonkaasun raja-arvon ylityksiä esiintyy Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen sekä entisen Itä-Uudenmaan maakunnissa. Radonpitoisuudet voivat kuitenkin vaihdella merkittävästä samallakin alueella. Ahvenanmaalla on käytetty myös Ruotsissa valmistettuja radonpitoisia kevytbetoniharkkoja.

Tiesitkö että työpaikoilla on mitattava radonia esim. Maarianhaminassa, Jurvassa, Ähtärissä ja Seinäjoella (60320).

Ota ihmeessä yhteyttä, mikäli haluatte lisätietoa radonista, tai pohditte kuinka sitä mitataan.

Lue myös

Mitä mikrobinäyte materiaalista kertoo?

Ongelmia asuntokaupan jälkeen – miten tilanteessa kannattaa toimia?

Milloin kosteus- tai mikrobivaurio on korjattava – ja mitä toimenpideraja tarkoittaa?

Epäilen sisäilmaongelmaa – miten edetä ja miten ongelmaa tutkitaan?

Onko sinulla kysymyksiä?
Autamme mielellämme!

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Max. tiedoston koko: 1 GB.

Investigo - Puolueeton rakennusterveyden moniosaaja